1200-luku; viikingit ja ristiretkeilijät

Loistava suojasatama

Hankoniemi ja sen uloin kärki Tulliniemi tarjoavat suojaisan sataman vanhan ja tunnetun purjehdusväylän varrella. Sitä käyttivät viikingit matkoillaan itään ja novgorodilaiset matkoillaan länteen. Reittiä kulkivat myös gotlantilaiset talonpojat kauppamatkoillaan itään. Reitti tuli myöhemmin tutuksi myös Birger Jaarlille ja Torkkeli Knuutinpojalle heidän levittäessään kristinuskoa Hämeeseen ja Karjalaan niin sanotun toisen ristiretken aikana 1200-luvun lopulla.

 

Torkel Knutssons vapen

Torkkeli Knuutinpojan vaakuna.

Historiallinen aika Hangossa alkaa 1200-luvun puolivälissä. Ensimmäinen kirjallinen lähde, jossa Hankoniemi mainitaan, on niin sanottu Valdemar II Sejrin Itineraario: ”Navigatio ex Dania per mare Balticum ed Estoniam”. Kyseessä on merimatkan kuvaus – eräänlainen reittiselostus – purjehdusväylästä Tanskasta pitkin Ruotsin rannikkoa, yli Ahvenanmeren ja edelleen pitkin Suomen rannikkoa Porkkalan kautta Tallinnaan tai Nevajoelle. Reittiselostuksessa mainitaan myös paikka nimeltä Hangethe, josta käytettiin myös suomenkielistä nimeä Cumiupe. Tämä on ensimmäinen kirjallinen maininta Hankoniemestä. Käytännössä tämä lienee tarkoittanut vaikeasti kierrettävää Tulliniemeä. Itineraario lienee kirjoitettu Tallinnassa eli Räävelissä piispa Torkkelin aikana noin 1238–1260.

 

Danmark på 1200-talet

Hangon ensinmäisen sataman tuntumaan rakennettiin hyvin varhaisessa vaiheessa katolinen kappeli. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa, mutta kappeli on ollut tärkeä koko seudulle koska satamaa kutsutaan vieläkin Kappelisatamaksi.

 

 

1200-LUVULLE

1200-LUVULLE

1500-1600-LUKU

1500-1600-LUKU

1700-1800-LUVULLE

1700-1800-LUVULLE

1900-LUKU

1900-LUKU