Hangon venäläinen tukikohta

1940-1941

Hankoniemi vuokrattiin talvisodan 1939-40 jälkeen Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi Moskovan rauhansopimuksella 13.3.1940 ja luovutettiin Neuvostoliiton Itämeren punalippuisen laivaston edustajille pitkäperjantaina 22.3.1940.

 

Kevään, kesän ja syksyn 1940 aikana Neuvostoliitto siirsi joukkoja Hankoniemelle kaikkiaan lähes 30 000 miestä. Tukikohdan tarkoitus oli Suomenlahden suun sulkeminen miinoituksin ja tykistön tulella yhdessä Suomenlahden eteläpuolelle olevan Osmussaareen ja Hiidenmaan Tahkunanniemeen sijoitetun tykistön avulla.

 

 

Hangö arrendeområde

Talvisodan (1939-1940) jälkeen Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle laivastoasemaksi 30 vuodeksi. Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaisesti.  Alue luovutettiin Neuvostoliiton laivaston edustajille pitkäperjantaina 22.2.1940.

 

 

 

 

 

 

 

 Hangon laivastoasema

Neuvostoliitto määritteli Hangon tukikohdan tehtävät:
– Esitti Suomenlahden suun sulkemisen miinoituksin ja tykistön tulella yhdessä Suomenlahden eteläpuolelle sijaitseviin Osmussaareen ja Hiidenmaan Tahkunanniemeen sijoitetun tykistön avulla.

– Tukikohdan puolustamisen mereltä, maalta ja ilmasta tulevia hyökkäyksiä vastaan merivoimia, tykistöä, ilmatorjuntaa ja ilmavoimia sekä maavoimia käyttäen.

Kenraaliluutnantti Sergei Ivanovitsh
Kabanov (1901-1973) toimi sekä
Hangon että Porkkalan
tukikohdan komentajana.

 

Erityisen paljon Hankoon sijoitettiin rakentajajoukkoja – noin 10 000 miestä – joiden käden jälki näkyy edelleen Hankoniemellä runsaina linnoituslaitteina. Puolustusta täydennettiin runsain miinoituksin. Suomen puolustusvoimat joutuu edelleen vuosittain raivaamaan Hangon merisotilaallisen tukikohdan entisiä miinoitteita mantereella ja saaristossa.

 

Linnoittamisen painopiste oli Hankoniemen kärjessä ja sitä ympäröivässä saaristossa. Kaikkein eniten kantalinnoitettuja asemia löytyy Russaröstä. Samoin Hangon kaupunkikeskustan alueen ulos työntyvät niemet kuten Tulliniemi olivat vahvasti linnoitettuja. (Katso Hangon keskusta kartaa)

 

Venäläinen 305 mm:n rautatietykki Täktomissa.

Venäläinen 305 mm:n rautatietykki Inkoon Tähtelässä.

 

Oman mielenkiintoisen muistomerkin tarjoavat Hangosta Tväminneen rakennettu tykistörautatie ja sen varrella olevat järeiden 12 tuuman rautatietykkien tuliasemat Täktomissa ja Tvärminnessä. Ratavalli näkyy selvästi maastossa, vaikka kiskot onkin poistettu jo sotien jälkeen. Betonista valetut tykkialustat, jotka rakennettiin 3 – 4 metriä maan alle, säilyvät ikuisesti maastossa.

 

Ilmatorjunta

Hangon tukikohdan ilmatorjunta oli vahva. Kaikkiaan Hangossa oli neljä erillistä ilmatorjuntadivisioonaa (vastaa patteristoa), joista jokaisessa oli kolme neljän tykin patteria. Pattereiden kalustona oli 76 mm:n venäläisiä ilmatorjuntakanuunoita, joiden tyyppimerkintä Suomessa on 76 ItK/31.

 

Luftvärn i centrala Hangö

Ilmatorjunta-asema Hangon keskusta-alueella.

 

Uddskatanin raskas rannikkotykistöpatteri ( 59.48.34.52 N; 22.53.37.25 E )

Uddskatanin patteri osallistui tukikohdan pattereista vilkkaimmin kesän ja syksyn 1941 tykistötaisteluihin ampuen yhteensä yli neljäsataa ammuntaa ja käyttäen 3097 kranaattia. Maaleina olivat Morgonlandet ja Hangon läntisen saariston suomalaiset asemat. Patteri ampui myös Lappohjan rintama-alueelle.